Kun kraanavettä ei olekaan

Kevät. Suomalaisten mökkikauden aloitus on käsillä. Tuvat ja porstuat lämpiävät muutenkin kuin auringon paisteesta ja kesäpaikkoja herätellään talvihorroksesta.

Käsityksemme mökkitasosta on muuttunut vuosikymmenissä, kun kaupunkilaistuneet ovat muutenkin tottuneet ns. salonkikelpoisempaan elintasoon.

Meille arkea on sähkövalon ja juoksevan veden lisäksi moni muukin entinen ylellisyys, mutta siltikään ihan joka paikkaan ei vesijohtovettä tai viemäröintiä sisälle tule, kuten alta voimme huomata.

Yleisten vesihuoltolaitosten asiakkaina oleva väestö (%):

1970: vesijohto 57 %, viemäröinti 53 %
1992: vesijohto 84 %, viemäröinti 76 %
2012: vesijohto 92 %, viemäröinti 81 %

(Katko: Hanaa!, s. 432)

Ja onhan niitä tilanteista, joissa vettä pitää tai tulee kantaneeksi vaikkapa talkooporukalle ulos tai jos ja kun koko perhekunta lähtee rannalle tai picnicille. Miksi limonaadin aka limun juominen tai herra paratkoon energiajuomien olisi jotenkin järkevämpää touhua kuin juoda vettä?

No eihän siinä mitään tolkkua olekaan. Ihmisen kehosta valtaosa on hookaksoota, eli vettä. Nestetasapainosta tulisi huolehtia, etenkin lämpimällä, koska jos sitä ei tee voi siitä koitua ikävää huonoa oloa, päänsärkyä ja sitten on jo hyvä päivä pilalla.

Onneksi vettä voi Suomessa ostaa myös mukaan kotimaassa pullotettuna ja suorastaan priimaa, sillä lähdevesi on juomavesistä arvostetuinta. Sen jälkeen juomavesistä parhaimpana on yleisesti pidetty joki-,  järvi-, tai sadevettä ja vasta kolmantena suomielokuvien romantisoimaa kaivosta otettua vettä.

Tiesitkö muuten, että kraanavesi voi olla myös pintavettä eikä vain pohjavettä ja kraanavesi on aina puhdistusprosessoitua? Riippuen aivan siitä millaista vettä puhdistetaan, prosessi voi olla hyvinkin monivaiheinen… Tässä esimerkki (klikkaa).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *